Kahdeskymmeneskolmas Sana | Kahdeskymmeneskolmas Sana | 39
(1-41)
Sitten hän näkee, että Anteliain Armollinen hoivaa häntä sekä aineellisien että aineettomien palkkioiden mielihyvällä, ja vastineeksi ihminen on kiitollinen Hänelle ja ylistää Häntä teoillaan, käytöksellään, sanoillaan ja niin paljon kuin pystyy kaikilla aisteillaan ja elimillään.

Sitten hän näkee, että Korkein ja Armollisin ilmoittaa Hänen mahtavuuttaan, täydellisyyttään, kunniaansa ja kauneuttaan näiden olentojen peileissä ja kiinnittää tarkkaavat katseensa näiden puoleen. Joten vastauksena hän julistaa: ”Jumala on suurin! Ylistys Jumalalle!”, ja rakkaudesta ja ihmetyksestä nöyränä polvistuu kumartaen maahan.

Sitten hän näkee, että Suurin ja Kaunein esittelee rajatonta vaurauttaan ja aarre-aittojaan täydellisessä anteliaisuudessaan. Joten vastauksena ylistämällä ja kehumalla Häntä anoo hän ja pyytää niitä paljastaen äärimmäisen tarpeensa.

Sitten hän näkee, että Loistokkain Luoja on tehnyt maan päälle kuin näyttelyn ja esittelee siinä Hänen antiikkiset taideteoksensa. Joten vastauksena hän huudahtaa arvostuksesta: ”Mitä ihmeitä Jumala on suonut!”, ja ihaillen: ”Mitä siunauksia Jumala on antanut!”, ja ihmetyksestä: ”Ylistys Jumalalle!”, ja hämmästyksestä: ”Jumala on suurin!”

Sitten hän näkee, että Hänen maailmankaikkeuden palatsissaan Yksi ja Ainoa on iskenyt yhtenäiset sinetit kaikkiin olentoihin Hänen jäljittelemättömällä nimikirjoituksellaan, ja Hänen erityisillä leimoillaan, sineteillään ja asiakirjoillaan. Hän kaivertaa Hänen ykseytensä merkit ja istuttaa yhtenäisyyden lippuja maailman kaikille alueille julistaen Hänen Jumalallisuuttaan. Ja ihminen vastaa suostumuksella, uskolla, nöyrtymällä, palvonnalla ja vahvistamalla Hänen ykseytensä.
No Voice