Oi ihminen! Koska todellisuudessa asia on näin, luovu itsekkyydestä ja turhamaisuudesta. Julista kyvyttömyyttäsi ja heikkouttasi Jumalallisessa Tuomio-istuimessa avun etsimisen kielellä, ja köyhyyttäsi ja tarpeitasi hartaiden pyyntöjen ja rukouksen kielellä. Näytä, että olet Hänen orjansa. Sano:

” Jumalassa on meille kylliksi. Hän on paras tukemme ja turvamme” (Koraani 3:173), ja nouse arvossa.

Älä myöskään sano: ”Minä en ole mitään. Mitä merkitystä minulla on, että Ehdottoman Kaikkitietävän pitäisi tarkoituksellisesti alistaa maailmankaikkeus minulle, ja minulta edellytetään maailmanlaajuista kiitosta?” Koska varmasti et ole mitään mitä tulee sieluusi ja muotoosi, mutta velvollisuuden ja arvoasteen näkökulmasta olet tämän majesteetillisen maailmankaikkeuden tarkkaavainen katsoja, näiden olentojen kaunopuheinen ilmaisuvoimainen kieli niin täynnä viisautta, tämän maailmankaikkeuden kirjan arvostelukykyinen lukija ja valvoja näille olennoille, jotka ovat täynnä ylistämisen ihmetystä, ja kuten työnjohtaja näille olennoille, jotka ovat täynnä kunnioitusta palvontaansa kohtaan.

Kyllä, oi ihminen! Mitä tulee sinun kasvismaiseen fyysiseen olemukseesi ja eläimelliseen sieluusi, olet kuuro hiukkanen, halveksittava atomi, avuton olento, heikko eläin, joka on heitetty olentojen tulvan mahtaville aalloille ja joka kuolee. Mutta täydellistyy uskon valon kautta, joka sisältää Jumalallisen rakkauden säteilyn, ja islamin harjoitteiden kautta, joka on valaistunut.