Ihminen tarvitsee useimpia universumin luotuja, ja on yhteydessä niihin. Hänen tarpeensa levittäytyvät maailman joka kulmalle ja hänen toiveensa yltävät ikuisuuteen. Koska hän haluaa kukan, haluaa hän myös kevään. Koska hän haluaa puutarhan, haluaa hän myös ikuisen Paratiisin. Koska hän haluaa nähdä ystävän, haluaa hän nähdä myös Korkeimman ja Armollisimman Jumalan. Aivan kuten voidakseen vierailla rakkaansa luona, joka asuu jossain muualla, tarvitsee hänen rakkaansa oven aueta hänelle, niin myös voidakseen vierailla niiden yhdeksänkymmenenyhdeksän prosentin ystävistään luona, jotka ovat matkustaneet Keskimmäiseen Valtakuntaan ja näin pelastua ikuiselta erolta, tarvitsee hänen etsiä turvaa Ehdottoman Kaikkivaltiaan tuomioistuimesta. Sillä se on Hän, joka sulkee tämän maailman valtavan oven ja avaa oven Tuonpuoleiseen, joka on ihmeiden näyttely, joka poistaa tämän maailman ja perustaa sen tilalle Tuonpuoleisen.
Siten tässä asemassa olevalle ihmiselle ainoa Todellinen Palvonnan Kohde on Se Ainoa, jonka käsissä on kaikki ohjat, Kenenkä on kaikki rikkaudet, Joka näkee kaiken ja on läsnä kaikkialla, Joka on avaruuden takana, vapaa kyvyttömyydestä, virheetön, heikkouksien yläpuolella – Ylistetty Kaikkivaltias, Armollisin Kauneus, Viisain Täydellisyys.
Oi ihminen, jos olet vain Hänen palvelijansa, ansaitset kaikista luoduista korkeimman paikan. Mutta ellet palvele Häntä, tulee sinusta kyvyttömien olentojen halveksittu orja. Jos luotat egoosi ja omaan voimaasi ja hylkäät turvautumisesi Jumalaan ja rukouksen, poikkeat ylpeyteen ja rehentelyyn, niin putoat alemmaksi kuin muurahainen tai mehiläinen mitä tulee hyvyyteen ja luomiseen, ja tulet heikommaksi kuin hämähäkki tai kärpänen. Mitä tulee pahuuteen ja hävitykseen, tulet painavammaksi kuin vuori ja vahingollisemmaksi kuin rutto.