Viesti sairaille | Viesti sairaille | 5
(1-27)
KOLMAS LÄÄKE

Malttamaton, sairas ihminen! On tosiasia, että jokainen tähän maailmaan tullut kuolee ajallaan ja nuoret vanhenevat – kuolema ympäröi ihmistä jatkuvasti. Tämä irtaantuminen todistaa, ettei ihminen tullut tähän maailmaan nautiskelemaan ja pitämään hauskaa.
Ihminen on elävistä olennoista täydellisin ja ylhäisin ja varustettu parhaimmilla ruumiinosilla ja elimillä. Hän tulee kuitenkin elämään eläintäkin alhaisemman surun ja murheiden täyttämän elämän, jos hän keskittyy ajattelemaan vain menneitä iloja ja tulevia murheita. Tämä merkitsee sitä, ettei ihmisen elämäntarkoituksena ole yltäkylläisyys, vaivattomuus ja nautinto. Sen sijaan ihmisellä on valtava pääoma, jolla hänen on tässä elämässä työskenneltävä ja tehtävä kauppaa ikuisesta elämästään.
Ihmisen saama pääoma on hänen oma elämänsä. Hyvä terveys ja hyvinvointi ilman sairauksia aiheuttaisivat välinpitämättömyyttä, sillä ne saisivat tämän maailman näyttämään miellyttävältä ja unohtamaan kuoleman jälkeisen elämän. Hyvä terveys ja hyvinvointi eivät sallisi kuoleman ja haudan ajattelemista, vaan elämän pääoma hukkaantuisi turhuuksiin.
Sairaus puolestaan saa silmät aukeamaan äkisti. Sairaus sanoo keholle: “Sinä et ole kuolematon. Sinua ei ole jätetty oman onnesi nojaan. Sinulla on tehtävä. Luovu ylpeydestäsi ja ajattele sitä Yhtä ja Ainoaa, joka on sinut luonut. Tiedä, että joudut hautaan, joten valmistaudu siihen.”
Tästä näkökulmasta katsottuna sairaus on pettämätön, muistuttava opastaja ja neuvonantaja. Tästä syystä johtuen siitä ei pitäisi valittaa, vaan olla kiitollinen. Jos sinun on vaikea kestää sairauttasi, sinun tulee pyytää ja etsiä kärsivällisyyttä.
No Voice