Viesti sairaille | Seitsemästoista Kirje | 17
(1-19)
Päätelmä

Kaikkivaltias Jumala, osoittaakseen Hänen äärettömän voimansa ja rajattoman armonsa, on tehnyt ihmisen luontaisesti äärettömän kykenemättömäksi ja rajoittamattomaksi halussaan. Lisäksi, jotta pystyisi esittelemään Hänen Nimiensä loppumattomat kirjonnat, on Hän luonut ihmisen kuin koneeksi, joka pystyy vastaanottamaan rajattomasti tuskien eri variaatioita, kuten myös loputtomasti nautintojen eri lajikkeita. Tässä koneessa nimeltä ihminen on satoja välineitä, joilla kullakin on erilaisia kipuja ja nautintoja, erilaisia velvollisuuksia ja palkkioita. Yksinkertaisesti, maailmankaikkeus joka heijastaa kaikki Jumalalliset Nimet, on kuin iso ihminen – ihminen on kuin pieni maailmankaikkeus, joka yleensä myös heijastaa Jumalallisia Nimiä. Hyödylliset asiat kuten hyvä terveys, hyvinvointi ja nautinnot tekevät ihmisen kiitolliseksi ja kehottavat ihmiskoneen suorittamaan tehtävänsä monin tavoin, ja näin ihmisestä tulee kuin kiitosta tuottava tehdas.

Vastoinkäymiset, sairaudet ja tuska, sekä muut liikkeelle saavat sattumat aiheuttavat vastaavastin sen, että ihmiskoneen toiset rattaat käynnistyvät ja kiihtyvät. Ihmisluonteen heikkouden, kyvyttömyyden ja köyhyyden synnynnäinen kaivos alkaa toimia. Se aikaansaa ihmisessä sellaisen tilan, jossa hän ei etsi turvaa vain yhdellä kielellä, vaan kunkin hänen jäsenensä kielellä. Siten niiden sattumien kautta ihmisestä tulee kuin liikkuva kynä, joka käsittää tuhansia eri kyniä. Hän kirjoittaa määrätyn taipaleen olemassaolostaan tämän elämänsä sivulle tai Ihanteelliseen Tauluun. Hän esittelee Jumalallisten Nimien julistuksen ja muuttuu itse Jumalaa ylistäväksi oodiksi täyttäen näin luontonsa velvollisuudet.
No Voice