”Sinun pohjimmainen velvollisuutesi on koulutus ja taistelu, veli. Sinut tuotiin tänne sen takia. Luota kuninkaaseen, hän ei anna sinun nähdä nälkää. Se on hänen tehtävänsä. Joka tapauksessa olet voimaton ja puutteellinen – et voi ruokkia itseäsi kaikkialla. Tämä on liikekannallepanon ja sodan aikaa, hän tulee sanomaan sinua kapinalliseksi ja saat rangaistuksen. Kyllä, on kaksi meitä koskevaa velvollisuutta. Yksi on velvollisuus kuninkaalle: joskus teemme hänen uuvuttavia tehtäviään, ja hän ruokkii meitä siitä hyvästä. Toinen on oma velvollisuutemme: koulutus ja taistelu, ja joskus kuningas auttaa meitä siinä.”
Ymmärrät tietenkin, missä vaarassa laiskurisotilas olisi, jos hän ei kiinnittäisi huomiota ponnistelevaan, hyvin koulutettuun sotilaaseen.
Oi laiska sieluni! Se melskeinen sota on tämä myrskyisä maallinen elämä, ja armeija jakautuneena rykmentteihin ihmisten yhteiskunta. Vertauksen rykmentti on islamin yhteisö tällä vuosisadalla. Toinen kahdesta sotilaasta on harras muslimi, joka tietää uskontonsa velvollisuudet ja suorittaa ne ja taistelee Saatanan ja oman sielunsa kanssa, jotta luopuisi vakavista rikoksista eikä tekisi syntiä. Kun taas toinen on rappeutunut pahantekijä, joka on niin uppoutunut taistelemaan toimeentulostaan, että herjaa Todellista Elättäjää, hylkää uskonnolliset velvoitteensa ja tekee kaikenlaisia kohdalleen osuvia syntejä hankkiessaan elantoaan. Mitä tulee harjoitteluun ja koulutukseen, ne ovat ensisijaisesti määrätyt rukoukset ja palvonta. Ja sota on taistelua sielua ja sen haluja vastaan, ja dzinnien ja ihmisten parissa olevia saatanoita vastaan, jotta ne vapautuvat synneiltä ja huonolta moraalilta ja pelastuvat sydämen ja sielun iankaikkiselta kadotukselta. Ja ensimmäinen kahdesta tehtävästä on antaa elämä ja ylläpitää sitä, kun taas toinen on Elämän Antajan ja Ylläpitäjän palvonta ja rukoilu. Se on luottamista ja turvaamista Häneen.