Rukousten merkitys on ylistää, kunnioittaa ja kiittää Kaikkivaltiasta Jumalaa. Eli lausuen ”Kunnia olkoon Jumalalle” sanoin ja teoin Jumalan täydellisyyden edessä on Hänen pyhittämistään ja palvomistaan. Ja julistamalla ”Jumala on suurin” sanoin ja teoin Hänen puhtaan täydellisyytensä edessä on Hänen ylistämistään ja suurentamistaan. Ja sanoen sydämellä, kielellä ja keholla ”Kaikki ylistys Jumalalle” on osoittaa kiitollisuutta Hänen äärimmäisen kauneutensa edessä. Eli ylistäminen, kunnioittaminen ja kiitos ovat kuin rukousten siemeniä. Siksi nämä kolme asiaa ovat läsnä jokaisessa rukouksen osassa, kaikissa teoissa ja sanoissa. Siksi myös nämä siunatut sanat toistetaan kukin kolmekymmentäkolme kertaa rukousten jälkeen rukousten merkityksen vahvistamiseksi ja toistamiseksi. Rukousten merkitys vahvistuu näiden ytimekkäiden tiivistelmien kautta.

Palvonnan merkitys on tämä, että palvelija näkee omat vikansa, kyvyttömyytensä ja köyhyytensä, ja Jumalallisessa Tuomioistuimessa rakkaudesta ja ihmetyksestä polvistuu maahan kumartuen Jumalallisen täydellisyyden ja armon ja Kaikkivaltiaan Jumalan voiman edessä. Eli Jumalallisuuden suvereniteetti vaatii palvontaa ja kuuliaisuutta, ja myös Jumalallisuuden pyhyys edellyttää, että palvelija näkee vikansa etsimällä anteeksiantoa, ylistämällä ja julistamalla ”Kunnia olkoon Jumalalle” kuuluttaa, että hänen Elättäjänsä on puhdas ja vailla virheitä, yläpuolella oleva korkea-arvoinen ja kaukana harhaanjohdettujen kansojen virheellisistä ajatuksista, pyhä ja vapaa kaikista maailmankaikkeuden vioista.
Jumalallisuuden täydellinen voima edellyttää myös, että ymmärtämällä oman heikkoutensa ja muiden olentojen kyvyttömyyden palvelija julistaa ihaillen ja ihmetyksestä ”Jumala on suurin” Kaikkivaltiaan Jumalan voiman ruhtinaallisten töiden edessä ja kumartaen nöyrästi syvään etsii turvaa Hänestä ja luottaa Häneen.
Jumalallisuuden armon ääretön aarrekammio edellyttää myös, että palvelija tekee tunnetuksi omat tarpeensa sekä kaikkien olentojen tarpeet ja köyhyyden hartaasti pyytämällä ja rukoilemalla ja julistaa Elättäjänsä palkkioita ja lahjoja olemalla kiitollinen, ylistämällä ja lausumalla ”Kaikki kiitos Jumalalle.” Eli rukoilijan sanat ja teot sisältävät nämä tarkoitukset ja ovat Jumalallisuuden asettamia.