Oi sieluni! Jumalan Rakastamat ja kaikki ystäväsi ovat ensisijaisesti haudan tuolla puolen. Jäljelle jääneet yksi tai kaksi ovat myös lähdössä sinne. Joten älä pelkää kuolemaa, ahdistu haudalla, äläkä käännä pois päätäsi. Katso miehekkäästi hautaa ja kuuntele, mitä se haluaa. Naura kuoleman kasvoille, kuten mies, ja katso, mitä se haluaa. Varo, älä ole piittaamaton ja muistuta toista miestä.

Oi sieluni! Älä sano: ”Ajat ovat muuttuneet, tämä aikakausi on erilainen, jokainen syöstään tähän maailmaan, ja jokainen palvoo tätä elämää. Jokainen on juopunut taistellessaan toimeentulostaan.” Sillä kuolema ei muutu. Irtautuminen ei muutu pysyväksi, eikä tule erilaiseksi. Ihmisen kyvyttömyys ja köyhyys eivät muutu, ne lisääntyvät. Ihmisen matkaa ei katkaista, siitä tulee nopeampi.

Älä myöskään sano: ”Minä olen kuten kaikki muutkin.” Sillä kaikkien ystävyys kestää vain hautaan asti, ja sillä lohdulla, minkä saa yhdessäolosta katastrofin hetkellä, ei ole merkitystä haudan tuolla puolen. Äläkä luule olevasi vapaa ja itsenäinen. Sillä jos katsot tätä maailman vierastaloa viisauden silmin, huomaat, ettei mikään ole ilman järjestystä ja ilman tarkoitusta. Miten voisit jäädä järjestyksen ulkopuolelle ja olla ilman tarkoitusta? Tapahtumat maailmalla, kuten maanjäristykset, eivät ole sattuman leikkikaluja. Voit esimerkiksi nähdä erittäin hyvin järjestettyjä ja hienosti kirjailtuja paitoja toinen toisensa päällä ja toinen toisensa sisällä, paitoja, jotka on puettu maan päälle eläin- ja kasvilajeista, koristeltu ja puettu ylhäältä alas tarkoituksilla ja viisauden esimerkein, ja tiedät, että maapallo pyörii ja kääntyy kuin hurmioitunut Mevlevi täydessä järjestyksessä ylevin tavoittein.