KAHDESKYMMENES LÄÄKE
Oi sairas ihminen, joka etsii lääkettä vaivoihinsa! Sairautta on kahdenlaista. Toinen on todellista ja toinen kuviteltua. Kaikentietävä ja Ylistetty Parantaja on varastoinut lääkkeen jokaiseen todelliseen sairauteen tähän valtavaan apteekkiinsa nimeltään maapallo. On sallittua hankkia lääkkeitä ja käyttää niitä hoitona, mutta tulisi tietää niiden vaikutuksen ja parannuksen olevan Kaikkivaltiaalta Jumalalta. Hän antaa sekä vaivan että järjestää parannuksen.

Taitavien, Jumalaa pelkäävien lääkäreiden suositusten seuraaminen on tehokas lääke. Sillä useimmat sairaudet kumpuavat väärinkäytöksistä, kohtuuttomuudesta, tuhlaavaisuudesta, virheistä, hävityksestä ja hoidon puutteesta. Uskovainen lääkäri antaa epäilemättä neuvoja ja ohjeita, jotka ovat laillisten rajojen sisäpuolella. Hän kieltää väärinkäytökset ja kohtuuttomuudet ja antaa lohdutusta. Sairas ihminen luottaa lääkärin neuvoihin ja lohdutukseen, ja sairaus lievenee – ahdistuksen sijaan seurauksena tästä on helpotus.

Mutta mitä tulee kuviteltuun sairauteen, tehokkain lääke on olla antamatta sille painoarvoa. Mitä enemmän sille antaa merkitystä, sitä enemmän se kasvaa ja yltyy. Jos se jätetään huomiotta, se hupenee ja häviää. Mitä enemmän ampiaisia huitoo, sitä enemmän ne parveilevat pään ympärillä, mutta hajaantuvat, jos niihin ei kiinnitä huomiota. Vastaavasti, mitä enemmän kiinnittää huomiota ja antaa merkitystä pimeydessä silmien edessä heiluvalle nyörille, sitä enemmän se kasvaa ja saa pakenemaan mielipuolen lailla. Jos sille ei anna merkitystä, huomaa sen olevan tavallinen nyöri eikä käärme, ja nauraa omalle pelolleen ja levottomuudelleen.

Jos luulotauti on kroonista, se muuttuu todelliseksi. Se on heikkohermoisten ja helposti kuvitelmiin heittäytyvien vakava sairaus. Sellaiset ihmiset tekevät myyränkasoista vuoria ja heidän moraalinsa tuhoutuu. Jos he sitten kohtaavat töykeitä puoskareita tai vilpillisiä lääkäreitä, se lietsoo lisää heidän luulotautiaan. Jos he ovat varakkaita, he menettävät omaisuutensa, järkensä tai terveytensä.