Oi, sinä sairas ihminen, joka valittelet kärsimyksiäsi! Sanon sinulle: ajattele mennyttä elämääsi. Muistele sekä mieluisia ja onnellisia aikoja, että ahdistavia ja vaikeita aikoja. Tulet varmasti sanomaan joko “Oh!” tai “Ah!” Tämä tarkoittaa, että sydämesi ja kielesi sanovat joko: “Kaikki kunnia ja kiitos Jumalalle!” tai: “Oih ja voih!”
Huomaa, että sinulle sattuneiden kärsimysten ja vastoinkäymisten ajatteleminen saa sinut huudahtamaan: ”Kunnia ja kiitos Jumalalle!” Sillä niiden ajatteleminen saa aikaan tietynlaista nautintoa ja tunnet sydämestäsi kiitollisuutta. Sillä kärsimyksen loppuminen on nautinnollista. Kun kärsimykset ja vastoinkäymiset ovat ohitse, sieluun jää nautinnon perintö. Myöhemmin näiden menneiden vastoinkäymisten ajatteleminen herättää kiitollisuuden sielussamme.
Aiemmat onnelliset ja nautinnolliset kokemuksesi saavat sinut puolestaan huudahtamaan “Oih ja voih!” Sillä niiden päättyminen jättää sieluusi alituisen kärsimyksen perinnön. Aina niitä ajatellessasi tuska aktivoituu uudelleen, ja etualalle nousee kaipaus ja suru.
Yhden päivän nautinto aiheuttaa toisinaan sielulle vuoden kärsimyksen. Kun taas yksi ohikiitävä sairastettu päivä saa aikaan monen päivän nautinnon, ja sen lisäksi suuren helpotuksen vaivan väistyessä ja parantuessa. Ajattele, mikä merkittävä vaikutus tällä sinua tällä hetkellä väliaikaisesti vaivaavalla sairaudella on. Sano: “Kaikki on Jumalalta! Tämäkin menee ohitse!” Valittamisen sijaan ole kiitollinen.